Mä oon matkustanu junalla kuuhun ja takasin.
Joka kerta rankemmin taivaast alas palasin.

Lepositeissä sisälläni tunteiden tungos.

Mä en tienny miten pysähtyy, nauttii hetkestä.
Mieli teki omat esteensä.
Juoksen karkuun tai juoksen perässä.
Aistit tylsinä mut hampaat veressä.
Vaikka yritin, ei aika pysähtynyt viisareissa roikkumalla.

Mä murrun joka kerta sisältä kun.
Maapallo pyörähtää ympäri mun.
Tässä nyt. Tässä nyt.
Tässä hetkessä elämäsi sun.

Mitä minä kuuseen kurkottaja huolin.
Turhaan murheet paino mua jo ennen ku mä kuolin.
Ne kerkee murehtii ku napsahtaa.
Katajaan kapsahtaa, ku potkin alta nurin tuolin.

Elämä on puoliks typerii unelmii.