Joo huomasinpa tuossa etten ole vähään aikaan tänne kirjottanut. Asioita on tapahtunut ja koitan kirjottaa mahdollisimman lyhyesti niin teitä lukijoita ei ärsytä :D Elikkäs mistä nyt alottaisin..

Sain joululahjaksi puhelimen ja kerkesin sitä vissiin pari viikkoa käyttää kunnes takakansi irtosi vähän ja kun puhelinta heilutti niin kuulu semmonen ääni niinkö joku olisi ollut irti. Vein sen huoltoon ja se tulikin sitten viikon kahen jälkeen takasin. No innoissani aloin ottamaan kuvaa uudesta kotelosta ja huomasin että kamera olikin paskana ja ei muutako takasin se sinne heti ja siellä se nyt on ollu kohta kaks viikkoa taas.. Ja tuli viesti että se on lähetetty laitevalmistajan huoltoon että ilmeisesti on isompikin häikkä tullut siihen. Ja taas siirtyy että saan oman puhelimen käyttöön :s Ja voin kertoa että vituttaa ja rankasti.

Joulu meni ihan jees, olin iskän tykönä' vaikkei minun sinne pitänyt aluksi mennä ja onneksi menin koska tuossa viimeviikolla sain kuulla että meidän vanhin koira on kuollut ja just samana päivänä kun minulla oli synttäripippalot.. Sehän tietenki latisti tunnelmaa minulta aika paljonki ja kun kotia tulin niin itkin vain.

Uusivuosi meni kämpillä ollen ja savua poltellen. Eli ei hirveästi kerrottavaa.

Sitten 9pv olisi pitänyt päässä apulannan keikalle muttei ollu kaveria ja ukkeli ois lähteny muttei sille tullu rahat ja minun tuloilla ei kovin kahta elätetä reissussa ja makseta matkoja :s meinasi alkaa masentamaan mutta työnsin sen asian sitten pois mielestäni.

Synttärijuhlat meni hyvin. Käytiin keilaamassa ja pelaamassa biljardia mikä poikkesi yleensä ryyppyilloista ja ilmeisesti kaikilla oli mukavaa mikä oli tarkoituskin. Meinaa olla vähän muisti pois muttei onneksi pahasti. Ja sain Vaimolta ihanan vadelman tuoksuisen rasvan enkä myt halua käyttää sitä ettei se lopu kesken :D ja apulanta topin mikä on kans ihana :3 ja kauluspaidan vai miksi sitä sanotaankaan :)

Lauantainaki tuli juotua kaverin kanssa kun ukko lähti mökille. Ei ollu kyllä tarkoitusko juoda muutama mutta kyllähän sen sitten tiesi miten se menee loppupeleissä :D

Huomasin tuossa yks päivä etten halua tämmöstä elämää vaan haluan päästä opiskelemaan ja teen sen vaikka väkisin, ihan sama kuinka vaikeaa se on mutta en halua enää olla tässä tilanteessa. Yritän ajatella asioita positiivisemmin vaikka pessimistinä se on hankalaa.

Terapiakin loppu mikä ei haittaa koska se nainen oli ihan perseestä. nyt alan käymään julkisella puolella ja ei tarvitse maksaakkaan siitä. Kun kävin siinä haastattelussa niin silloin sain kuulla että kun on tunne-elämän epävakaa niin siinä menee enemmän sen hetkisten tunteitten mukaan liian paljon (minkä kyllä huomaa minusta koska jos on paska päivä ni on paska elämä monta päivää. Heittäydyn liikaa siihen tunteeseen).

Siinäpä taisi ollakkin kaikki oleellinen mitä tässä on tapahtunut :D

Eipä ole tainnut ollakkaan muuta mainittavaa. Kokeilis kirjottaanyt useammin tänne vaikka en kyllä tiiä kiinnostaako kenelläkään mutta helpottaahan se omaa oloa :)