Miksi minusta tuntuu että minun pitäisi olla joku muu kuin olen? Ihan vitun rasittavaa tämmönen paska!

Minä nyt vain olen tämmöinen ja muuksi en muutu, ikinä! Tai voinhan mie muuttua muutamalla kauneusleikkauksella ja jne. 

Miksi en ole enää se ihminen joka olin ennen? Minusta on tullu sen vastakohta ja nyt olen tämmönen vitun nössykkä joka hakee hyväksyntää asioihin, on surullinen, ei uskalla  aina sanoa omaa mielipidettä ja pelkään että minun kaverit ei tykkääkkään minusta tai poikakaveri valehtelee. Eihän se minun ongelma ole jos en jotaki miellytä?! 

Miksi pelkään että ihmiset satuttaa minua? Jos niin tapahtuu niin tietääpähän ettei tarvi enää semmosta kestää siltä ihmiseltä. On minua ennenkin satutettu enkä pelännyt sitä niin miksi nytten? Olen jatkanut eteenpäin vaikka onkin sattunut. 

Tiedän minkälainen oikeasti olen mutta miksi se ei pääse valloilleen? vai onko se vain sitä entistä minää vai mikä vittu siinä on ongelmana. Suojamuuriko se pitää sitä varten nostaa?