En taas tiedä mistä aloittaisin mutta jostakihan se kertominen pitää alottaa.

Tiedän päivä päivältä vain enemmän minkälainen/mitä en halua olla, mutta silti en tiedä kunnolla minkälainen/mitä haluan olla. Se on tosi hermostuttavaa mutta pyrin kuitenkin siihen etten tule semmoiseksi mitä en halua olla.. mutta mitä jos minusta tuleekin semmoinen minkälainen en halua olla? Ja mitä jos en ole ikinä tyytyväinen siihen mitä olen ja minkälainen olen? Kovasti kuitenkin pyrin menemään eteenpäin vaikka se minua jännittääkin ja koitan hankkia apua mutta kun minulle ei olla vieläkään vastattu mitään sieltä minne viestiä laitoin. Tottakai terapiasta on varmasti apua mutta kun luulen ettei tarpeeksi, ainakaan tähän jännittämis juttuun.

Olen myös tuntenut tässä pari päivää tyytymättömyyttä asioihin vaikka kaikki onkin hyvin, miksi tunnen silti niin? Luulenko vain että kaikki on hyvin? Ajatukset on myös pyörinyt menneisyydessä aika paljon joten voisiko se johtua siitä vaikka nyt kaikki onkin paremmin? On niin turhauttavan paljon kysymyksiä mutta en löydä niihin vastausta kovinkaan usein. Voisinhan tietenkin terapiassa puhua näitä asioita mutta kun sekin on vasta kahden viikon päästä seuraavan kerran niin kerkeän unohtaa ja jos listaa alan kirjoittamaan niin ei se 45min. kuitenkaan riitä mihinkään asti.

Halua on pyrkiä eteenpäin kovasti mutta se meinaa pelottaa ja jännittää minua. Mitä jos epäonnistun? Tietenki tuon miettimisellä saatan epäonnistuakkin, pitäisi vain saada tuo kysymys pois päästä ja mennä, senhän näkee sitten miten siinä käy.

Stressaa raha asiat kun lääkäri ei katsonut tarpeelliseksi jatkaa sairaslomaa niin pitää sossun rahoilla taas mennä. Soitin tänään sossuun ja kysyin mitä liitteitä minun pitää sinne viedä, mutta se sanoikin että laittaa viestiä jollekkin tyypille ja varataan mulle aika. Ajattelin että jos se tänään olisi soittanut mutta eihän sieltä mitään kuulunut.. Huomenna sitten kuitenki soittaa klo 8.00 aamulla ja en herääkkään siihen niin onpa hyvä juttu. Työkkäristäkin pitäisi jonkun ilmeisesti soittaa mulle viim. 8pv mutta toivottavasti soittavat aikasemmin koska tarvitsen sieltä yhden lapun sossuun.

Toivottavasti työkkäri ei ole tunkemassa minua mihinkään edurolle tai paskoille kursseille joista ei ole mitään hyötyä, ei vain jaksa kiinnostaa semmoinen homma vähääkään.

Mulla ja ukkelilla on huomenna vuosipäivä! :) Paljon on mahtunut paskaa (ehkä liikaakin) tähän kahteen vuoteen mitä ollaan yhdessä kuljettu mutta onneksi myös on paljon hyvääkin. Siltikkään en ukkoani vaihtais toiseen :) <3  Välillä vain tahtoo pelottaa että mitä tulevaisuus tuo tullessaan, ei pelkästään suhteeseen vaan elämään ylipäätänsäkkin.

En tiedä oliko tästä kirjotuksesta apua yhtään muta helpotti kuitenkin vähän kun sai kirjoitettua ylös näitä asioita :) Hyvät illan jatkot vain kaikille jokka sattuu eksymään tänne minun blogiin ja jos joku seuraa tätä niin toivottavasti näistä ois apua teille jotka painitte samanlaisten asioitten kanssa. Kyllä kaikki vielä järjestyy vaikkei sitä uskoa aina löydykkään :)