Hei sinä!

Tahtoisin kertoa sinulle itsestäni. Eli olen 23 vuotias nainen jolla on ihana poikakaveri ja ihania ystäviä. Minun vanhemmat on eronnut ennenkuin edes synnyin ja heillä on jo uudet kumppanit paitsi äitillä oli ja minulla on kaksi velipuolta, isoveli ja pikkuveli. Sain peruskoulussa ihan hyviä arvosanoja ja pärjäsin, mutta se ei enää jatkunut yläasteen jälkeen. Olen aina ollut hyvä esittämään että kaikki on hyvin

Mutta jossain vaiheessa romahdin.

Lapsuus oli yhtä helvettiä koska, asuin alkoholisti äitini kanssa. Asuin hänen kanssaan 13 vuotta kunnes muutin isän tykö. Olen joutunut muuttamaan ja vaihtamaan koulua tosi monta kertaa, minua on kiusattu 3 luokalla ja sen jälkeen olen pelännyt muuttaa.
Vuonna 2008 masennuin ekan kerran ja makasin neljän seinän sisällä 4kk, en uskaltanut liikkua mihinkään, koska mietin mitä muut ajattelivat minusta. Hain apua jossa todettiin että olen vakavasti masentunut, mutta onneksi pääsin yli siitä ja ajattelin että elämä alkaa menemään hyvin.
Toisin kävi.

Join paljon, sekoilin. Koulut jäi kesken ja vaikka kuinka olen sitä yrittänyt jatkaa niin aina se on johonkin tyssännyt. Joko omaan käyttäytymiseen tai masennukseen ja ahdistukseen.
Vuonna 2012 masennuin tosi pahasti. Viiltelin paljon koska se tuntui ainoalta mahdollisuudelta selvitä kaikesta ja halusin rankaissa itseäni kaikesta. Ajattelin itsemurhaa melkein päivittäin, kunnes se kaikki yhtäkkiä katosi ja palasi takaisin poikakaverini petettyä minua. Ei tämä kaikki paska ole tietenkään hänen vikansa mutta siitä se lähti.
Nyt olen osastolla hoitojaksolla parantamassa itseäni.
Tässäpä kaikki lyhyesti ja ytimekkäästi.

- Mimmma